Isännöintiliitto etsii tänä vuonna palkittavaksi ”asumisen strategisia kehittäjiä”. Heti kun valintakriteerit julkaistiin, sain sähköpostiini kysymyksen: Mitä asumisen strateginen kehittäminen tarkoittaa suomeksi?

Hyvä kysymys. Sitä pohdin työksenikin. Ja kenen tonttia asumisen kehittäminen on?

Arkkitehdit kehittävät asumista suunnittelemalla uusia tiloja, rakennusfirmat suunnittelemalla niiden toteuksen kustannustehokkaasti. Valtio kehittää asumista sääntelyllä ja kunta kaavoituksella. Strategisuus tarkoittaa sitä, että kehitetään tietoisesti, yhdessä valitun tahtotilan ja tulevaisuudenvision mukaan.

Nyt kun sekä kansa että taloyhtiöiden rakennukset alkavat olla iäkkäitä, on myös taloyhtiöissä asuntoja omistavien päätöksillä yhtäkkiä ennenäkemätön rooli asumisen kehittämisessä. Valtaosa Suomen kerros- ja rivitaloista on rakennettu 1970- ja 80-luvuilla, ja korjausrakentaminen kasvaa. Tavalliset suomalaiset päättävät tänäkin vuonna yhteensä asumisen kehittämisestä noin 4,5 miljardin euron edestä.

Pitkään on puhuttu, että taloyhtiöissä pitäisi kiireesti siirtyä reagoinnista ja tulipalojen sammuttelusta suunnitelmallisuuteen. Isot peruskorjaukset tehdään jopa kymmenien vuosien aikajänteellä, joten on paljon väliä sillä, mitä korjataan, lisätään ja mistä luovutaan niiden yhteydessä. Kallis investointi vaatii taloyhtiön osakkailta perinpohjaista strategista pohdintaa. Rahoitettaisiinko remontti uusrakentamalla?

Asumisen strateginen kehittäminen ei ole pelkkää remonttien jaksottamista

Taloyhtiössä strategisuus tarkoittaa sitä, että asumista kehitetään osakkaiden yhdessä valitseman linjan mukaan. On siis tietoisesti valittu jotkut painotukset tai periaate, miten kiinteää omaisuutta, palveluja, yhteisön pelisääntöjä, tiedonkulkua, taloutta ja näiden kautta asuntojen arvoa kehitetään, ja tätä periaatetta käytetään oikeasti taloyhtiön johtamisessa.

Vaikka asumisen kehittäminen ei ole pelkkää remonttien jaksottamista, remonttien haukkaamat eurot pakottavat osakasta pohtimaan omaisuutensa hoitoa ja vaatimaan vaihtoehtoja. Millaisessa yhteisössä oikeastaan haluan tulevaisuudessa asua? Ovatkohan muut osakkaat samoilla linjoilla kanssani?

Kyse ei siis ole pelkän kiinteistön – talon ja tontin – kehittämisestä, vaan laajemmin haluttujen asuinolojen ja omaisuuden arvotavoitteiden määrittelemisestä ja niitä kohden etenemisestä. Asuinoloihin vaikuttavat esimerkiksi taloyhtiöön ja asukkaille hankittavat palvelut. Taloyhtiön valinnoissa joudutaan ottamaan huomioon myös naapurikiinteistöt ja ympäröivän alueen kehittyminen.

Hyvin palveleva isännöintiyritys tarjoaa taloyhtiöidensä hallituksille tietoa, siitä johdettua näkemystä ja työkaluja tahtotilan selvittämiseen. Vastuullinen isännöitsijä pitää huolen, että hallitus myös käyttää näitä päätöksenteossaan. Taloyhtiön vision ja roolinsa tunteva hallitus ei sotkeudu arjen pikkuasioihin tai henkilökemioihin.

Isännöintiliiton Isännöintiyritys 2018, Isännöitsijä 2018 ja Isännöintiteko 2018 -palkinnot jaetaan Isännöintipäivillä 12.9.2018. Ehdota tai ilmoittaudu ehdolle palkinnon saajaksi 1.6.2018 mennessä.