Isännöintiala on alkanut keskittyä ja houkuttelee sijoittajia jo alan ulkopuolelta. Ei ihme, sillä digitalisaation lisäksi alalla on useampi korjaamaton sato – siis kosolti alihyödynnettyä bisnespotentiaalia.

Ilmiö on normaalia markkinamekaniikkaa ja johtuu toimialan kehityspaineista. Yhä useampi isännöintiyrittäjä myy firmansa siksi, että liiketoiminnan kehittäminen vaatii lisää resursseja. Tyypillinen isännöintiyritys työllistää alle kymmenen henkilöä. Mediaaniliikevaihto on kahden ja kolmensadantuhannen euron välissä, mikä ei riitä isoihin tuotekehitysinvestointeihin.

Asumisen palvelujen sähköistämiseen on tarvetta, koska taloyhtiöissä sukupolvi on vaihtumassa. Ihmisten väliseen kohtaamiseen tottuneet osakkaat ja hallitukset korvaantuvat ihmisillä, jotka eivät ole eläissään nähneetkään talonmiestä tai nostaneet rahaa pankin tiskiltä. Näille isännöinnin uusille asiakkaille on selvää, että kaiken saa netistä. Lisäksi asunto-osakkeiden omistus on sähköistymässä, mikä tarjoaa kutkuttavasti mahdollisuuksia. Yli puolet isännöintiyrityksistä aikookin kehittää digitaalisia palveluita voimakkaasti.

Mutta harvalla kehittämiseen on aikaa, ja moni raaputtaa sen omasta toimitusjohtaja-isännöitsijän selkänahastaan. Digitalisaatio puskee ovista ja ikkunoista työpöydälle, jolla asiakkaiden autopaikkariidat ja kymmenvuotisreklamaatiot odottavat hoitamista.

Voisi päätellä, että isännöinnin palvelukehitys nojaa täysin isoihin yksiköihin.

Voisi päätellä, että isännöinnin palvelukehitys nojaa siis täysin isoihin yksiköihin, joilla on varaa ostaa työkaluja ja konsultteja palvelumuotoiluhankkeisiin, ja joissa johtajilla on aikaa johtamiseen.

Alalla on kuitenkin kasvava joukko pieniä, ketteriä yrityksiä, jotka muokkaavat asiakkaiden käsitystä isännöinnistä siinä missä isotkin brändit. Nämä yritykset hyötyvät siitä, että ne ovat alusta asti ottaneet periaatteekseen sähköiset toimintatavat ja kokeilevan kulttuurin. Uusia ideoita napataan verkottumalla yli toimialarajojen ja kokeilemalla halpoja ja nopeita valmispalikoita.

Ollaanko vasta lähtökuopissa?

Isännöintiyritykset ovat verrattain kasvuhakuisia. Isännöintiyritysbarometrin mukaan 11 prosenttia tavoittelee voimakasta kasvua ja 67 prosenttiakin maltillista kasvua. Pk-yritysbarometrin mukaan taas kaikista pk-yrityksistä 10 prosenttia on voimakkaasti kasvuhakuisia ja vain 37 prosenttia aikoo kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Alle 5 henkilön yrityksistä kasvuhaluja löytyy vieläkin vähemmän.

Isännöintibisneksen kasvupotentiaali on hyvä, koska asiakaskuntana on 2,7 miljoonaa taloyhtiöissä asuvaa suomalaista ja digitalisaation mahdollisuudet ovat vielä valtaosin mehustamatta.

Mahdollisuudet ovat alkaneet kiinnostaa myös suursijoittajia, mikä avaa kehitysmahdollisuuksia myös keskisuurille isännöintiyrityksille. Tänä syksynä alalla nähtiin kiinnostava yrityskauppa, kun kokonaan toimialan ulkopuolelta tuleva Azets osti pääkaupunkiseudulla toimivan Isännöitsijätoimisto Jarmo Rantamäki Oy:n.

Digi on päivän sana isännöintialan kehittämisessä, mutta muut pk-yritykset kertovat tärkeimmäksi kehityskohteekseen markkinoinnin ja myynnin. Toistaiseksi isännöintiyrityksiin on tippunut tarjouspyyntöjä riittävästi vähäiselläkin äläkällä, mutta kun tuotteistaminen ja arvolupauksilla kilpailu pääsee vauhtiin, myynnin ja markkinoinnin kehittäminen kolkuttelee seuraavana ovien ja ikkunoiden takana.

Isännöintipalvelujen markkinointi ja myynti ovatkin yksi isännöintialan vielä korjaamista odottava sato.

Yrityskaupoista ja liiketoiminnan kehityksestä puhutaan Johdon aamukahveilla syksyn aikana.
Katso lähin tilaisuus Isännöintiliiton tapahtumakalenterista.