Digitalisaatio tuo mukanaan monta mahdollisuutta, mutta miten digitalisaatio saadaan hyödynnetyksi arkityössä. Ensinnäkin mitä on digitalisaatio? Onko se vain uusi paranneltu termi automaatiolle? Näin sen voi rivien välistä ymmärtää, kun seuraa digin ympärillä tapahtuvaa keskustelua ja pohdintaa. Puhutaan toimintojen automatisoinnista ja mobiilityövälineistä ja siitä, että asioita tehdään ehkä eri tavoin kuin perinteisesti on tehty. Vai onko se vain niin, että mobiilisovelluksella saadaan tehtyä jotain, mikä on kivaa ja saadaan nice-to-know-tietoa? Nämä kysymykset ainakin itseäni mietityttävät.

Digitalisaatio ei ole kuitenkaan mikään uusi ja ihmeellinen asia. Tietoa on jo vuosia saanut monikanavaisesti, sitä on voinut monella tavalla hyödyntää ja tiedon määrä on ollut jo pitkään riittävän suurta. Kun asiaa mietitään arkityön kannalta, niin digitalisaatio ei olekaan ainakaan omasta mielestäni enää ollenkaan iso ja kummallinen asia. Omat laskut maksetaan mobiilisovelluksella kotisohvalta ja pankkipalaverinkin voi tarvittaessa pitää kotona oman pankkineuvojan kanssa. Jos asiat hoituvat kotona näin helposti ja mobiilisti, niin niiden pitää hoitua myös isännöintityössä. Isännöitsijällä on kaikki tieto käytettävissään myös mobiilisovelluksilla, esimerkiksi yhtiökokouksen materiaali on täysin digitaalisessa muodossa isännöitsijän näkökannalta. Kokouksessa isännöitsijä voi tarkistaa laskujen tiliöinnit ja tuloslaskelman sisällön ja näin vastata heti eteen tuleviin kysymyksiin. Isännöintityössä käytettävien järjestelmien tulee vastata samoihin kehitysvaatimuksiin mitä henkilökohtaisia pankkiasioita hoitaessa tarvitaan. Haluamme hoitaa asiat helposti ja olla tiedon saavutettavissa 24/7 sekä siviilissä että työelämässä.

Ovatko asiakkaat yhtä valmiita kuin mitä me olemme? Usein kuulee isännöitsijöiden puhuvan, että ”kyllähän me käyttäisimme tekniikkaa vaikka kuinka paljon, mutta aina on niitä mummoja joilla ei ole edes sähköpostia”.

Kymmenen vuoden kuluttua henkilöitä, joilla ei ole sähköpostia saatikka eivät käytä somea, on ainakin tämän tilaston mukaan entistä vähemmän.

somesukupolvi

Yllä olevasta kuvasta saa hieman perspektiiviä siitä mihin suuntaan kukin meistä voimme omaa toimintaamme kehittää. Kymmenen vuoden kuluttua henkilöitä, joilla ei ole sähköpostia saatikka eivät käytä somea, on ainakin tämän tilaston mukaan entistä vähemmän. Suuntammeko me oman toimintamme vähenevän vai kasvavan asiakaskunnan mukaan ja uskallammeko aloittaa digiloikan ajoissa?

Digitaalisuus tuo mukanaan monta asiaa, jotka hyödyntävät sekä kokematonta että kokenutta käyttäjää. Teknologian kehittyessä järjestelmien ja sovellusten käytettävyys paranee ja myös isännoitsijöiden asiakkaiden on siten helpompi ottaa käyttöön uusia palveluita, kun niiden käyttäminen ei eroa enää muista käytettävistä palveluista. Näihin vaatimuksiin pitää paitsi isännöitsijöiden myös ohjelmistotoimittajien vastata. Ohjelmistotalojen täytyy tehdä omat digiloikat, jotta käytettävät teknologiat mahdollistavat digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet ja isännöitsijöiden pitää omassa toiminnassaan tunnistaa ne asiat, joihin digitaalisuudella voidaan vaikuttaa. Joka tapauksessa digitaalisuus lisääntyy päivä päivältä. Jokaisen toimijan myös isännöintialalla pitää olla valmis viemään omaa toimintaansa siihen suuntaan, että ala on houkutteleva myös some-sukupolvelle ja pystymme tarjoamaan aidosti digillä toteutettuja palveluita. Vain näin saamme digistä tuottavuusloikan omaan toimintaamme.