Alan ihmiset tietävät, että isännöitsijän työ on rankempaa kuin asiakkaat tajuavatkaan. Kevään kiireisimpinä aikoina rasitus tuntuu jo fyysisenä uupumuksena, kun työt kasaantuvat ja päivät venyvät iltaan saakka. Myös muulloin isännöitsijän jaksamista kuormittavat asioiden ja työsuoritteiden loppumaton virtaus.

Osaaminen tai sen puute vaikuttavat jaksamiseen. Isännöitsijän tulee olla perillä monista asioista, mutta jos asiakkaat luulevat häntä kaikkien alojen eritysasiantuntijaksi, on taakka kestämätön. Isännöitsijän on pakko olla itselleen armollinen ja olla isosta joukosta asioita tietämätön. Samalla asiakkaalle pitää antaa kuva junailijasta, joka kyllä selvittää ja järjestää asian kuin asian varmoin ottein, kunhan siihen annetaan riittävästi aikaa.

Tärkeää on olla sinut oman roolinsa kanssa.

Tärkeää on olla sinut oman roolinsa kanssa ja antaa asiakkaalle siitä todenmukainen kuva. Asioiden järkevä aikataulutus ja sen viestiminen asiakkaalle auttavat hallitsemaan työn kulkua. Jos asiakas luulee, että asia hoidetaan heti, ja isännöitsijä tarkoittaa ennen seuraavaa kokousta, on negatiivinen asiakaspalaute taattu. Sen tuoma harmitus tekee työtaakasta entistä raskaampaa.

Merkittävä asia työssä jaksamisessa on myös työn sisältö. Isännöintiyritysten puutteelliset automaatiot ja huterat työprosessit pakottavat isännöitsijät keskittymään aikaa vieviin rutiinitöihin. Isännöintiyritysten koko henkilökunnan suuri haaste onkin kehittää edellä mainittuja niin, että isännöitsijä voi keskittyä tärkeisiin ja lisäarvoa tuottaviin palveluihin eli olemaan todellinen asiantuntija.

Edelliseen liittyy myös viimeinen ja tärkein työssä jaksamaan auttava tekijä. Se on raha. Vain kannattava isännöintiliiketoiminta rakentaa kestävää työhyvinvointia. Kannattavuus tulee asiantuntijapalveluiden kautta, eli hyvä business tuottaa myös mielekästä työtä. Ja samalla asiakaskin saa mitä oikeasti tarvitsee, palaute on hyvää ja isännöitsijän fiilis katossa. Kaikki voittavat!

P.S. Olen nyt toistuvasti kuullut siitä, miten itse pilaamme liiketoimintaamme eli emme laskuta niistä palveluista joista voisimme. Tästä problematiikasta jatkan joku toinen kerta, mutta sovitaan että ilmainen työ loppuu nyt, jookos!