Sekoitamme usein kaksi eri digiasiaa. Toinen on digitoiminen ja toinen digitalisaatio. Ensimmäinen tarkoittaa asioiden sähköistämistä. Valokuvasta tuli paperin sijaan digikuva ja musiikki siirtyi CD-levyltä tiedostoiksi. Digitalisaatiolla tarkoitetaan uutta toimintamallia. Musiikkia tai elokuvia voi ostaa rajattomasti tallenteiden verkkokaupasta palveluna tai auto ei ole pelkästään kiinni verkossa vaan ajelee kohta itsekseen.

Suomi on digitalisaation luvattu maa. Meillä on jo melkein kaksi internet-liittymää jokaista suomalaista käyttäjää kohti. Datan käyttö kasvaa räjähdysmäisesti lähes 100 % tänäkin vuonna. Digitaalinen koti ja kuluttaja on siis käytännössä syntynyt. Suomi on yhteyksien, päätelaitteiden ja käytön osalta aivan maailman kärkimaita.

Silti yrityksemme elävät analogisissa prosesseissa. Tai korkeintaan pientä tekemistä digitaalisissa kanavissa ja alustoilla. Ajattelemmeko vain autojen olevan älykkäitä ja rakennusten ohjaamisen sekä käytön pysyvän analogisina? Entä kun olemme itse erilaisilla antureilla kytkeytyneet paikkaan ja verkkoon, mitä kaikkea meidän suojaksemme ja eteemme on mahdollista tehdä? Digitalisaatio on vasta aivan alussa. Olemme nähneet ehkä prosentin verran sen todellisista vaikutuksista.

Digitalisaatio on vasta aivan alussa. Olemme nähneet ehkä prosentin verran sen todellisista vaikutuksista.

Muutos on asennekysymys. Avainkysymys on, kuka muuttaa isännöintiä digitalisaaton avulla? Suuri osa kuluttajille kohdistuneista palveluista on mullistanut käyttäjäkokemuksen. Voimaannuttamalla käyttäjät annamme heille mahdollisuuden valita mitä, missä, ja miten he tietoa kuluttavat. Miten rakentaisimme ”taloyhtiöpalvelujen Netflixin”? Miten voisimme tarjota isännöinnissä erilaisia palvelutasokokemuksia ja uusia palveluita erilaisten yhteisöjen ja pilvipalveluiden avulla?

Teknologian hinnan tai kustannusten taakse on turha mennä. Kysymys on halusta muuttua ja muuttaa asioita. Lähes puolet suomalaisista kuuluu jo johonkin ryhmään tai yhteisöön verkossa. Pieni taloyhtiö siirtää asiansa omaan avoimeen tai suljettuun Facebook/Linkedin-ryhmään ja pulisee asiansa siellä. Taloyhtiön oman kotisivun saa muutamilla satasilla. Sinne tunnistamisen taakse voi laittaa saataville kaikki taloyhtiön omat ja yhteiset asiat. Viestinnän voi tehdä yhtä hyvin WhatsApp-ryhmälle kuin sähköpostilla tai tekstiviesteilläkin. Teknologia ja käyttäjät ovat jo täällä. Vain ideat mullistukset ovat kulman takana.

Isännöintialan digitalisaatio vaatii koko arvoketjun avaamista ja avoimuutta uudelle ajattelulle. Prosessi haastaa koko asian ytimen. Mikä on tehtävämme ja missä liiketoiminnassa olemme? Ensimmäinen aste eli asiakaskokemuksen mullistaminen on vielä helppoa. Perässä seuraavat asioiden ja esineiden liittäminen verkkoon ja automaatio.

Voisimme hyvin jo nyt kysyä miten elämä ja liiketoiminta sujuu rakennuksessa, joka on anturoitu, kytketty verkkoon ja jonka tapahtumia johdetaan reaaliaikaisella ja vuorovaikutteisella tiedolla. Tälläinen elämä siintää mahdollisuutena tulevan kymmenen vuoden aikana. Missä sinä ja liiketoimintasi silloin olette? Oletko siirtynyt matkatoimistojen tavoin historiaan vai lunastanut paikkasi paremmassa maailmassa elää yrittää ja isännöidä?

Ville Tolvanen moderoi Isännöinti goes Digi -tapahtuman 27.10. Helsingin Kalastajatorpalla. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan.